Eilen taas kepit pihalle ja treenaamaan. Treenit olivat käytönnön syistä vasta klo 21 jälkeen, jolloin ilmeisesti sekä omistajan että treenattavien aivot kävivät jo unimoodilla.
Sallin kanssa tahmattiin edelleen sisäänmenoja kahden kepin kanssa. Se oli taas aiempaa hankalaa, onnistumisprosentti jäi 50% kieppeille tai jopa alle (en jaksanut enää laskea kaikkia epäonnistumisia). Oikealta lähestyminen sujuu hyvinkin kaukaa "kaarelta" (laitan illalla kuvan mikä kaari on), kun taas vasemmalta heti keppien takaa alue muuttui joksikin sokeaksi pisteeksi, ja Salli ei millään tajunnut mennä oikein kepeille. Yhden onnistuneen vaikean sisäänmenon jälkeen (ja tosiaan se jäi siihen yhteen) ajattelin lopettaa hyvään onnistumiskokemukseen ja jättää koko asian hautumaan Sallin pieneen pääkoppaan, enkä enää edes kokeillut toisalta sarjaa lähestymisiä Sallin kanssa.
Iiris sen sijaan otti haltuun vaikeatkin kulmat. Iiriksellekin vasen puoli oli jotenkin haastavampi, oikealta sisäänmenot meni kaukaakin kaarelta oikein, ja kaikki virheet tuli vasemmalta. Onnistumisprosentti oli kuitenkin yli 80%, joten uskaltauduin laittamaan toisen keppiparin. Toinen keppipari laitetaan samaan asentoon kuin ensimmäinen, eli klo 2-8, noin 15-9 jalan päähän (Susan suosittelee pikkukoirille tuota 9 jalkaa, mä taisin laittaa 11 kun näähän on keskikokoisia :D). Edelleen palkataan niin, että 1/3 suorituksista palkataan keppiparin väliin, jolloin tuetaan oikeaoppista sisäänmenoa. Tässä en oikein tiennyt miten toimia, Iiris otti ensimmäisen keppiparin vanhasta tottumuksesta hienosti, mutta vaikka etenkin toiselle parille, ei pujahtanut siitä läpi vaan jäi portille kuikuilemaan :D En tiedä mikä vastenmielisyys sille tuli, ei juossut edes pallon perässä portista innokkaasti läpi, lähinnä suuri inhon ilme kasvoilaan pikkuaskeleilla maanittelulla sipsutti siitä. En tiedä oliko maassa jotain vastenmielestä, Iiris on älyttömän tarkka ettei astu mihinkään etovaan ja eilinen käytös muistutti juuri sellaista. Jouduin siis juoksemaan keppiparin vieressä, mikä ei ole varmastikaan tarkoituksen mukaista (tosin muistelisin että Susan videolla juoksi siinä koiran rinnalla, täytyy illalla tarkastaa)Jokatapauksessa lopulta Iiris ymmärsi kahden portin käytön, mutta jokin asia nyt alkoi tekemään siitä erittäin vastenmielistä, eli treenit poikki Iiriksenkin kanssa. Tänään siirrän keppipareja kauemmas pihalle, josko siellä olisi vähemmän etova paikka. Ehkäpä tänään toteutan myös Johannan pyynnön ja kuvaan meidän treenejä ;)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti